1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET

1.1 Soveltamisala 

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Kärkölän kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamis-määräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 ' 4 mom.). Haja-asutusalueille on lisäksi noudatettava liitteen "Yleiset rakentamisperiaatteet maaseutualueilla" olevia ohjeita, liite 1. 

1.2 Rakennusvalvontaviranomainen 

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvonta. Päätösvallan siirtämisestä viranhaltijalle määrätään johtosäännössä. 

2. LUPAJÄRJESTELMÄT 

2.1 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus 

Luvan/ilmoituksen tarve

Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, enintään 20 m2:n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. 

2.2 Toimenpiteiden luvan- /ilmoituksenvaraisuus 

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 ':n ja asetuksen 62 ja 63 ':n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta liitekartasta nro 1 ilmenevillä kunnan osa-alueilla seuraavasti:  

Osa-alue 1 on asemakaava-alueet ja suunnittelutarvealueet

Osa-alue 2 on haja-asutusalue

RAKENNUSLUPA                              R

TOIMENPIDELUPA HAETTAVA          T

ILMOITUS TEHTÄVÄ                          I

EI VALVONTAA                                E

1 - 10-kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. 

Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle 5 m:n etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. 

Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. 

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 ' 2 mom.). 

Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 ' 2 mom.). 

Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.  

3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 

3.1 Sijoittuminen

Etäisyydet

Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä. 

Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla asemakaava- ja suunnittelutarve-alueella vähintään 8 metriä ja haja-asutusalueella 20 m.

Avolantalaa tai lietesäiliötä ei saa sijoittaa kattamattomana lähemmäksi kuin 100 metriä naapurin omistamasta asuinrakennuksesta. 

Sen lisäksi, mitä edellä on määrätty, on jokien ja järvien rannalla noudatettaessa seuraavia määräyksiä: 

•     Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä. 
•     Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m2, etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä. 
•     Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy. Rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä tulee säästää tai sinne tulee istuttaa suojaavaa puustoa, ellei maisemasta muuta johdu.

Melun osalta rakennuspaikan tulee täyttää Vnp:n nro 993/92 mukaiset määräykset. Tämän lisäksi rakennuspaikka tulee valita siten, että tärinälle asetetut ohjearvot eivät ylity. 

Rakennuksen etäisyyden tiestä ja rautatiestä tulee olla sellainen, että rakennuspaikalle jää riittävästi oleskeluun tarkoitettua piha-aluetta, jonka melutaso ei saa ylittää A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB.  Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Rakennuksen seinämateriaalit melulähteen suuntaan on suunniteltava siten, että rakennuksen sisällä meluarvot eivät ylitä päivällä 35  dB ja yöllä 30 dB.  

Määräys koskee seuraavia liikenneväyliä sekä teollisuus-  ja muita melulähteitä: 

• Rautatie Riihimäki - Lahti
• Kantatie 54
• Maantie 295

Meluhaittojen ja tärinän torjumiseksi asuinrakennuksen etäisyyden rautatiestä tulee olla vähintään 100 metriä, ellei maasto-olosuhteista ja/tai kasvillisuuden suojaavasta vaikutuksesta muuta johdu.

3.2 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan 

Maisema ja luonnonympäristö

Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. 

Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan, liite 2. 

Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reuna-vyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita jne. 

Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. 

Rakennuspaikka tulee sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. 

Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. 

Rakennuksen korkeusasemien tulee sopeutua olemassa olevien ympäristön korkeusasemiin. Rakennukset on rakennettava aina niin, että näkyvän sokkeliosan korkeus on vähintään 400 mm.  

Oleva rakennuskanta

Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennuspaikkaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. 

Uudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaaliensa ja -väriensä puolesta sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olevaan rakennuskantaa, Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota. 

Ympäristönhoito

Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 ' 1 mom.). 

Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja ja tai rakennettava aita. 

Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista. 

Ympäristön valvonta

Kunnan ympäristölautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. 

Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille lautakunnan päättämällä tavalla.
 

3.4 Aitaaminen

Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön ja sen korkeus maasta mitattuna on oltava enintään 1,3 m. 

Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan on katsottava olevan rakennuspaikan puolella, kun se sijaitsee 0,6 metrin etäisyydellä rajasta.  

Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. 

Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. 

Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.
 

3.5 Piha-alue/pihamaa 

Rakennuspaikan kuivana pito

Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. 

Pihamaan korkeusasema

Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. 

Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. 

Liikennejärjestelyt

Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyssä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. 

Maanalaiset johdot ja rakenteet

Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä.
 

3.6 Tontin rajan ylittäminen

Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti. 

1)           Rakennuksen perustusrakenteet maan pinnan alapuolella 2.0 metrin syvyyteen saakka 0,5 metriä ja maanpinnasta 2 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet 1.5 metriä 

2)           Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat 1 metrin verran, julkisen rakennuksen ja liikerakennuksen pääsisäänkäynnin katos voi ulottua katualueelle enemmän, kuitenkin enintään 2 m. 

3)           Tekniset laitteet ja muu vastaava 0,5 metriä, portaat 1,0 metriä ja ulkoseinän lisäeristys harkinnan mukaan. 

Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa kadun tai muun yleisen alueen käytölle. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava vähintään 3.2 metriä vapaata tilaa.

3.7 Osoitemerkintä 

Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. 

Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. 

Osoitenumerot ja -kirjaimet tulisi valaista tai varustaa  heijastavin kirjaimin. 

Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 

4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 

4.1 Rakennuspaikka 

Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 ':ssä, tämän rakennusjärjestyksen liitekartassa nro 1 osoitetulla alueella/osoitetuilla alueilla rakennuspaikan on oltava  pinta-alaltaan vähintään: 

Alue    1 : 5000 m2    Suunnittelutarvealueet

Alue    2 : 3000 m2    Haja-asutusalueet 

Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. 

Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaava laatimista varten.

Säteilyturvakeskuksen kannanoton mukaan koko Kärkölän kunnan alueella tulee varautua radonhaittoihin ja niiden poistamiseen. 

Läpäisevillä soramailla tulee uudisrakennuksen rakenteissa ottaa huomioon radonin ennaltaehkäisy. Tiiviimmän maaperän mailla on myös ryhdyttävä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, jos alueella on todettu korkeita radonpitoisuuksia. 

Radonhaittoja esiintyy tyypillisesti läpäisevillä soramailla, harjuilla, harjujen lievealueilla ja kallioilla. Myös rakennuksen täyttöpohjan sora voi sisältää radonia. Radonin ennaltaehkäisevät toimenpiteet koskevat asuntoja, työpaikkahuoneistoja ja tiloja, joissa oleskellaan pysyvämmin. Vanhan rakennuksen huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi ylittää arvoa 400 Bq/m3. Uusi rakennus tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m3. Radonpitoisuudella tarkoitetaan radonpitoisuuden vuosikeskiarvoa, joka on mitattu tai mittauksen perusteella määritetty radonpitoisuuden keskiarvo vuoden pituisena yhtäjaksoisena aikana. Radonin ennaltaehkäisevät toimenpiteet esitetään rakennussuunnitelmissa ja ilmanvaihtosuunnitelmissa. 

Rakennusluvan hakijan on tarvittaessa selvitettävä rakennuspaikan maaperän mahdollinen pilaantuneisuus ja liitettävä tämä sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä mahdollisen pilaantumisen johdosta, rakennuslupa-asiakirjoihin. Mikäli rakennuspaikan maaperä on todettu pilaantuneeksi, alue on kunnostettava ja maaperä vaihdettava tarpeellisilta osiltaan.
 

4.2 Rakentamisen määrä 

Asuinrakennukset 

Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen. 

Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Talousrakennusten yhteenlaskettu pohjapinta-ala saa olla enintään 100 m2. 

Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, lukuun ottamatta ranta-alueita. 

Teollisuusrakennukset 

Teollisuus-varastorakennuksen rakennuspaikalle saa rakentamiseen käyttää enintään 50 % rakennuspaikan pinta-alasta. 

Edellä mainitulle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon kiinteistön hoidossa tarvittavaa henkilökuntaa varten. Asunnon saa rakentaa aikaisintaan samanaikaisesti teollisuus-varastorakennuksen rakentamisen kanssa. 

Muut edellytykset 

Erillispientaloa tai muuta enintään kahden perheen taloa palveleva talousrakennus saa olla enintään 3,5 m korkea harjaan mitattuna. 

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua tai muuta yritystoimintaa palvelevia rakennuksia. 

Yli 5 ha:n suuruiselle, maatalouskäytössä olevalle maatilalle saa sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, rakentaa talouskeskuksen yhteyteen tai välittömään läheisyyteen kantatilaan liittyvän ns. syytinkiasunnon.
 

Rakentaminen kellariin ja ullakolle 

Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli sen ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sen soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.

5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 

5.1 Rakentamisen sijoittuminen, sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueella 

Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. 

Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. 

Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 25 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 0,5 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,0 metriä keskiveden korkeudesta. 

Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Saunan rannan puoleinen maksimikorkeus harjaan mitattuna saa olla enintään 3,5 m.  

5.2 Rakentamisen määrä ranta-alueella 

Ranta-alueella (enintään 300 metriä rantaviivasta) rakennusten yhteenlaskettu pohjapinta-ala/kerrosala saa rakennuspaikalla olla enintään 120 m2 ja kerrosten lukumäärä enintään II.

6. SUUNNITTELUTARVEALUE 

Maankäyttö- ja rakennuslain 16 ' 3 mom. mukaiset suunnittelutarvealueet on osoitettu liitekartalla nro 3 . Liitekartalla on erikseen rajattu myös ranta-alueet ja rantavyöhykkeet joilla on erityistä suunnittelutarvetta ja joille rakentaminen edellyttää ympäristökeskuksen poikkeamislupaa.  Rajaamisen perustelut on esitetty liitteessä nro 5. Perustelut ovat alueella tapahtuvan lupaharkinnan tausta-aineistoa. Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 ':ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään. 

Tämä määräys on voimassa 10 vuotta rakennusjärjestyksen voimaantulosta. 

Rakennettaessa suunnittelutarvealueella on rakennuslupahakemuksesta hankittava kunnaninsinöörin lausunto. 

Harkittaessa maankäyttö- ja rakennuslain 137 ':n mukaisia rakennusluvan erityisiä edellytyksiä on liitekartassa nro 4 tärkeät pohjavesialueet joilla on erityisesti jätevesien suhteen kiinnitettävä erityistä huomiota.

7. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN 

Talousveden riittävyys

Vesihuoltoverkoston ulkopuolisilla alueilla asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi hyvälaatuista talousvettä, joka täyttää STM:n asetuksen 401/01 laatuvaatimukset.  Talousveden laatua voivat heikentää mm. rauta, mangaani, nitraatti, fluoridi sekä porakaivoissa erityisesti radon ja uraani. Vedensaannin taikka viemäröinnin järjestäminen ei saa aiheuttaa kunnalle erityisiä kustannuksia. Radonia on erityisesti porakaivovedessä ja puhdistus-toimenpiteisiin tulisi ryhtyä, jos radonia on yli 1.000 Bq/litra. Radonpitoisuus tulee porakaivoissa selvittää ennen käyttöönottoa. 

Jätevesien käsittely

Rakennuttajan on varauduttava jätevesien puhdistamiseen ympäristön-suojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla alueilla, joilla kiinteistön ei ole mahdollista liittyä vesihuoltoverkostoon.  

Asemakaava-alueilla vähintään WC-jätevedet on johdettava umpisäiliöön.  Ns. harmaat jätevedet voidaan imeyttää, mikäli olosuhteet muuten ovat sopivat. 

Alueilla, joilla kiinteistön kaikkien talousjätevesien maaperäkäsittely on mahdollista, vähimmäisvaatimuksena esikäsittelylle on kolmeosainen saostuskaivo.

Erityismääräyksiä tärkeille pohjavesialueille

Pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18) ja pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8') ovat voimassa kaikilla I- ja II-luokan pohjavesialueilla. 

Maanrakennustöistä ei saa aiheutua pohjaveden haitallista purkautumista ja pohjaveden pinnan laskua pohjavesialueella (pohjaveden muuttamiskielto VL 1:18).

Luokitelluilla I- ja II-pohjavesialueilla mitään jätevesiä ei edes esikäsiteltyjä, saa

imeyttää maaperään, vaan kaikki jätevedet on johdettava tai muuten kuljetettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Asemakaava-alueella tulisi järjestää kunnallinen vesihuoltoverkosto.

Öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt tulee sijoittaa kyseisen kemikaalin pidättävään suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan aineen suurin määrä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää valvottua kaksoisvaippasäiliötä.

8. HYVÄ RAKENTAMISTAPA 

Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. 

Korjaus- ja uudisrakentamisessa tulee käyttää materiaaleja ja työtapoja, joiden kestävyydestä, huollettavuudesta, korjattavuudesta, terveysvaikutuksista ja päästöistä sisäilmaan sekä käytöstä poistamisesta on luotettavaa ja hyväksyttävää tietoa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kosteus- ja homevaurioiden estämiseen oikeilla työtavoilla ja materiaalivalinnoilla sekä riittävällä ilmanvaihdolla.

9. YLEISET ALUEET ASEMAKAAVA-ALUEILLA 

Julkiseen ulkotilaan sijoitettavien rakennelmien koko, rakenne ja ulkoasu tulee suunnitella ja rakentaa kunkin alueen ympäristökuvaan sopivaksi. 

Asemakaava-alueella sähkömuuntamot on sijoitettava niille erikseen varatuille paikoille. Ne on toteutettava maisemaan ja ympäröivään rakennuskantaan sopivina puistomuuntamoina. Mikäli jakokaapit ja muut tekniset laitteet joudutaan sijoittamaan katualueelle, ne on sijoitettava niin, että niistä ei aiheudu haittaa alueen kunnossa ja puhtaanapidolle.  

Keskusta, asemakaava ja niihin rinnastettava taajamanomaisilla alueilla ei muuntamoja tule rakentaa pylväsmuuntamoina. 

Julkisten puisto- ja leikkialueiden istutuksissa tulee käyttää myrkyttömiä kasveja. Yleisillä leikkikentillä leikkivälineiden, niiden alustojen ja turva-alueiden tulee täyttää niille asetetut vaatimukset.

10. ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET 

Tontin liikennejärjestelyt ja paikoitus

Tontin ajoneuvoliikenne tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ajoneuvoliikenteestä ei aiheudu vaaraa. 

Pientalon ajoneuvoliittymän leveys saa olla enintään 5,0 metriä. Ajoneuvoliittymästä on oltava riittävä ja esteetön näkemä vähintään 10 metrin etäisyydelle molempiin suuntiin. 

Pelastuslaitoksen nostokalustolla tulee olla vapaa pääsy kaksikerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Kolmikerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen pihamaalle tai rakennukseen on sijoitettava kyltti, josta ilmenee pelastustien sijainti. Pelastustiejärjestelyssä noudatetaan aluepelastuslaitoksen ohjeita. 

Autopaikkoja tulee osoittaa seuraavasti, ellei asemakaavassa ole toisin määrätty: 

•   1 autopaikka liike- ja toimistorakennusten 50 m2 kerrosalaa kohti;
•  2 autopaikkaa asuntoa kohti;
•  1 autopaikka yleisten rakennusten 100 m2  kerrosalaa kohti;
•  1 autopaikka kokoustilojen kahdeksaa istumapaikkaa kohti;
•  1 autopaikka teollisuuslaitoksen 100 m2  kerrosalaa kohti.

Autopaikat on järjestettävä istutuksien, katosten tai muiden keinojen avulla siten, ettei muodostu suuria yhtenäisiä paikoituskenttiä. 

Istutettavaksi asemakaavassa määrätylle tontin osalle on istutettava tai säilytettävä puita ja pensaista vähintään 1 puu/100 m2, 10 pensasta/100 m2. Istutukset on tehtävä viimeistään vuoden kuluttua rakennuksen käyttöönotosta.

11. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT 

Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. 

Työmaan jätehuollon tulee olla suunnitelmallista. Työmaa tulee olla riittävästi varusteltu jätehuollon järjestämiseksi. Jokaisella työmaalla tulee olla asianmukaisesti hoidettu ja työntekijämäärään suhteutettu wc-tila. Rakennustyömaajätteet on lajiteltava ympäristösihteerin ohjeen mukaisesti.

12. JÄTEHUOLTO

Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava tontille rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttöön suhteutetut riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen.

13. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 

13.1 Määräyksistä poikkeaminen 

Ympäristölautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. 

Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta.

13.2 Voimaantulo