Tiedätkö, että hyvä hallinto on perusoikeus?
Tiedätkö, että hyvän hallinnon perusteet määritellään lailla?
Tiedätkö, että jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä?
Perustuslakiin on kirjattu edellytys hyvästä hallinnosta ja hyvän hallinnon perusteet ovat kuvattuina hallintolaissa. Julkisen hallinnon lähtökohtana on toteuttaa yleisiä hallinnon oikeusperiaatteita, jotka ovat:
- yhdenvertaisuusperiaate, joka velvoittaa kohtelemaan kaikkia hallinnon kanssa asioivia tasapuolisesti ja syrjimättömästi,
- suhteellisuusperiaate, joka velvoittaa viranomaista mitoittamaan toimensa oikein tavoiteltuun lopputulokseen suhteutettuna
- objektiviteettiperiaate, joka edellyttää viranomaisen toimimaan puolueettomasti
- luottamuksensuojaperiaate, jonka mukaan kansalainen voi odottaa viranomaiselta oikeellista, ennakoitavaa ja johdonmukaista päätöksentekoa
- tarkoitussidonnaisuuden periaate tarkoittaa, että julkista valtaa käytetään vain siihen, mihin se on lain mukaan tarkoitettu. Viranomainen ei saa ylittää toimivaltaansa.
Hyvän hallinnon periaatteisiin kuuluvat myös palveluperiaate, neuvonta, vaatimus hyvästä kielenkäytöstä sekä vaatimus viranomaisyhteistyöstä. Asiointi ja asian käsittelyn viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa palvelut asianmukaisesti. Viranomaisen on myös toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava kysymyksiin ja tiedusteluihin, jotka koskevat asiointia. Hyvän kielenkäytön vaatimus edellyttää viranomaiselta asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kielenkäyttöä. Hyvän hallinto voidaan nähdä nimenomaan kielenkäytön kysymyksenä, tekstien ja päätösten selkeytenä. Hyvän hallinnon periaatteisiin liittyy vielä edellytys viranomaisyhteistyöstä. Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa ja asian vaatimassa laajuudessa avustettava toista viranomaista tämän pyynnöstä hallintotehtävän hoitamisessa.
Hallintolaissa on lisäksi määräykset hallintoasian sujuvasta hoitamisesta, johon sisältyvät vaatimukset hallintoasian viivytyksetöntä käsittelyä, asiakkaan kuulemista häntä koskevissa asioissa, päätöksen riittävää perustelua sekä kielellisten oikeuksien huomioonottamista. Hyvän hallinnon tunnusmerkkejä ovat asianmukaisiin tiedusteluihin vastaminen, asiakkaan kuuleminen häntä koskevissa asioissa, päätöksen riittävä perustelu sekä kielelliset oikeuksien huomioonottaminen. Myös huolellisuus, asianmukainen käytös sekä puolueettomuus kuuluvat hyvään hallintoon.
Hallinnon ei kuitenkaan tulisi jäädä lakien ja määräysten varjoon. Julkinen hallinto työskentelee kuntalaisia varten, joten vuoropuhelu kuntalaisten kanssa ja aktiivinen sekä ennakoiva viestintä palveluista ovat menestystekijöitä hyvän hallinnon vahvistamiseksi sekä kuntalaistyytyväisyyden lisäämiseksi.
Lähteet: Perustuslaki 731/1999, Hallintolaki 434/2003, Eduskunnan oikeusasiamies, Valtiontalouden tarkastusvirasto, Kuntaliitto verkkopalvelu, Kielikello: Hyvä hallinto – kielenkäytön kysymys
Seuraava Tiedätkö tämän -artikkeli käsittelee kuntalaisten osallisuutta
Tiedätkö tämän -artikkelisarja tekee tutuksi kunta-alan päätöksenteon, sähköisen päätöksenteon ja sähköisen kokouksen lakien näkökulmasta käytännön toteutukseen. Kymmenen artikkelin sarjassa tutustutaan kunnalliseen päätöksentekoon ja kokoustamiseen sekä tarkastellaan päätöksentekoa sähköisessä toimintaympäristössä, pohditaan sähköisen päätöksenteon hyötyjä ja mahdollisuuksia niin kuntalaisille, luottamushenkilöille kuin kuntaorganisaatiollekin sekä tutustutaan sähköisen hallinnon hyviin käytäntöihin. Kirjoittaja Lilli Peltonen työskentelee hankepäällikkönä Kärkölän ja Iitin kuntien sekä Orimattilan kaupungin yhteishankkeessa ”Päätöksenteon, kokousten ja tiedonhaun sähköistämisen valmennusohjelmassa” Valmennusohjelmasta voit lukea lisää hankesivuilta.
Artikkelit julkaistaan perjantaiaamuisin yhdeksältä viikosta 14/2021 alkaen ja ovat luettavissa Kärkölän kunnan kotisivujen blogissa.