Tiedätkö, että kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on säädetty kuntalaissa?
Tiedätkö, että valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista osallistumisen mahdollisuuksista ja menetelmistä?
Kuntalaisten osallisuus ei ole irrallista toimintaa, kun puhutaan kunnasta, hallinnosta, kehittämisestä ja kunnan palveluista. Valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden tavoitteista ja toteuttamisesta kuntastrategiassa. Kuntastrategiassa usein myös huomioidaan kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ja muodot.
Mutta mitä tarkoitetaan osallisuudella? Osallisuudella tarkoitetaan kuntalaisen sekä kokemusta että konkreettista kuulumista yhteiskuntaan, yhteisöihin sekä itselleen sopivaa tapaa elää kuntalaisena. Osallistumisoikeus kunnan ja oman elinympäristön kehittämiseen on säädetty perustus- ja kuntalaissa. Osallisuuden kokemusta lisäävät niin osallistumisoikeus kuin itsessään osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon ja kehittämiseen. Kunnan tehtävänä on edistää ja tarjota osallistumismahdollisuuksia ja tukea kuntalaisten omaehtoista toimintaa. Kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia voidaan edistää esimerkiksi
- järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja
- selvittämällä asukkaiden ja kunnassa säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti asuvien tai oleskelevien palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa;
- valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;
- järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun;
- suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;
- tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.
Suosituimpia kuntalaisten osallistamisen tapoja ovat keskustelu- ja kuulemistilaisuudet sekä vuoropuhelu ja yhteiskehittäminen yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Nämä osallistamisen muodot ovat tavanomaisia niin pienissä kuin suurissa kunnissa. Lisäksi kuntien suosimia osallistamisen tapoja ovat erilaiset kuntalaiskyselyt sekä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden jalkautuminen kentälle ja toimintoihin. Uusimpana osallistamisen muotona on yleistynyt osallistuva budjetointi. Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa kuntalaiset otetaan mukaan talouden suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen. Yhtä oikeaa tapaa toteuttaa osallistuvaa budjetointia ei ole vaan sitä voidaan toteuttaa monin tavoin kyseiseen kuntaan soveltuvalla tavalla.
Tutuimpia osallistumisen välineitä kuntalaisille ovat äänioikeuden käyttäminen kuntavaaleissa ja palautteen antaminen henkilökohtaisesti viranhaltijalle tai yleisen kunnan palautekanavan kautta. Näiden lisäksi kuntalaisella sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Kuntalaisaloitteen tekeminen on kuitenkin niukasti käytetty vaikuttamisen muoto. Oikeus kuntalaisaloitteen tekemiseen on säädetty lailla ja aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuutettujen oikeudesta tehdä valtuustoaloitteita ei säädetä erikseen laissa, mutta yleensä kunnan hallintosäännössä on säädökset valtuustoaloitteiden tekemiseksi ja käsittelemiseksi.
Kuntalaiselle on tarjolla useita kanavia ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Miten sinä osallistut kotikuntasi kehittämiseen?
Lähteet: Perustuslaki 731/1999; Kuntalaki 410/2015; Kuntaliitto, Opas kuntalaisten osallistumisen arviointiin; Piipponen, S-L. & Pekola-Sjöblom M. Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen? Kuntaliiton julkaisusarja
Seuraava Tiedätkö tämän -artikkeli käsittelee kunnan viestintää
Tiedätkö tämän -artikkelisarja tekee tutuksi kunta-alan päätöksenteon, sähköisen päätöksenteon ja sähköisen kokouksen lakien näkökulmasta käytännön toteutukseen. Kymmenen artikkelin sarjassa tutustutaan kunnalliseen päätöksentekoon ja kokoustamiseen sekä tarkastellaan päätöksentekoa sähköisessä toimintaympäristössä, pohditaan sähköisen päätöksenteon hyötyjä ja mahdollisuuksia niin kuntalaisille, luottamushenkilöille kuin kuntaorganisaatiollekin sekä tutustutaan sähköisen hallinnon hyviin käytäntöihin. Kirjoittaja Lilli Peltonen työskentelee hankepäällikkönä Kärkölän ja Iitin kuntien sekä Orimattilan kaupungin yhteishankkeessa ”Päätöksenteon, kokousten ja tiedonhaun sähköistämisen valmennusohjelmassa” Valmennusohjelmasta voit lukea lisää hankesivuilta.
Artikkelit julkaistaan perjantaiaamuisin yhdeksältä viikosta 14/2021 alkaen ja ovat luettavissa Kärkölän kunnan kotisivujen blogissa.