Lammin ja Hollolan Pääjärvestä Hausjärven Mommilanjärveen laskevan Teuronjoen ja Mommilanjärvestä Janakkalan Kernaalanjärveen laskevan Puujoen varrella on vaelluskalan kulun täysin estäviä patoja neljä. Teuronjoella niitä on kolme: Hämeenkoskella Sahankosken säännöstelypato ja Koskenkosken pato sekä Kärkölässä Myllykylän pato. Puujoen varrella on Hausjärven Oitissa Vuolteenkosken säännöstelypato. Näiden patojen muutossuunnittelun tarvetta kalan kulun mahdollistaviksi on tuotu esiin vuosien varrella useissa yhteyksissä. Suunnitteluhankkeelle saatiin rahoitusta Pohjois-Savon ELY-keskuksesta ja työ on ollut käynnissä viime vuoden aikana. Patojen lisäksi suunnitelmat teetettiin Hausjärven Varunteenkosken uoman kalataloudellisesta kunnostamisesta, jossa tavoitteena olisi myös eroosion haittojen vähentyminen. Vaelluskalojakin joissa olisi jo valmiiksi; paikallisia lisääntyviä taimenkantoja sivupuroissa ja istutettua ankeriasta.
Suunnittelun lähtökohdat haarukoitiin yhdessä tärkeimpien sidosryhmien kanssa maastokatselmuksessa ja tarkennettiin vielä taustatietoja yhdessä museoväen sekä luontokartoitusten tulosten valossa. Tarkoituksena oli löytää sellaiset tavat toteuttaa kalankulku patojen ohi, joissa muutos ei aiheuta paineita säännöstelyn asianmukaiselle ja luvan mukaiselle toteuttamiselle. Myöskään siltarakenteisiin ei ollut tarkoitus tehdä muutoksia. Tärkein kumppani hankkeessa onkin Teuronjoen ja Puujoen yläosan perkausyhtymä, joka patolupien haltijana vastaa säännöstelystä alueella. Myös vesialueen omistajat, patojen naapurikiinteistöjen omistajat sekä kalatalousviranomaiset ja kuntien ympäristöviranomaiset ovat olleet hankkeessa aktiivisesti mukana, kalatalouden ja vesistökunnostusten asiantuntijoiden lisäksi.
Suunnittelutyön teki Insinööritoimisto Jami Aho. Työssä tarvittiin mm. maastomittauksia syvyys- ja maaperäominaisuuksista, virtaamamallinnusta, veden purkauskapasiteetin laskentaa, tietoa säännöstelyn reunaehdoista sekä maaston muodoista tonteilla. Ratkaisuehdotukset ovat kaikissa kohteissa erilaisia. Sahakoskella padon voi ohittaa hyödyntäen ylivirtausaukkoa, Koskenkoskella voidaan siirtää pohjakynnystä ylävirran suuntaan. Myllykylän pato on pudotuskorkeudeltaan selvästi vaativin, ja siellä on tehtävä erillinen mutkitteleva ohitusuoma, joka ottaa osan virran vesimäärästä. Vuolteenkoskella voidaan samoin hyödyntää ylisyöksykynnyksen takana olevaa ränniä tekemällä siitä täytöllä loivasti nouseva. Varunteenkoskella kalataloudellinen kunnostus olisi toteutettavissa monipuolistamalla uoman virtausta monipuolistamista kiveyksin ja pohjan syvennyksin, poikas- ja kutusoraikoin.
Hankkeen seuraava vaihe on viimeistellä suunnitelmat ja laatia vesilain mukaisen luvan hakemista varten tarvittavat hakemusasiakirjat. Suunnitelma-aineistoa esitellään yleisölle keväällä yleisötilaisuudessa.
Toteutumisen suhteen tulee varautua useiden vuosien ja jopa vuosikymmenten mittaiseen aikajänteeseen, sillä kullekin kohteelle pitää ratkaista rahoitus ja muut hankkeistamiseen liittyvät kuviot erikseen. Kaikkiin kohteisiin tarvittaneen myös vesilain mukainen lupakäsittely. Näin ollen varsinaisten muutostöiden toteuttamisjärjestys määräytyy sen mukaan, missä kohteessa tarvittavat palikat saadaan ensiksi kasaan.
Lähde: Vanajavesikeskuksen uutiskirje, https://preview.mailerlite.com/u3n2k3a6w8/1895724305275164307/x8n4/